Mitkä YTOt?
Yhteiset tutkinnon osat, eli YTOt, ovat osa kaikkia ammatillisia perustutkintoja, nuorille ja aikuisille. YTO-opintojen tavoitteena on vahvistaa niitä perustaitoja, joita opiskelija tulee tarvitsemaan niin työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Koska monilla aikuisilla on aikaisemmista opinnoista jo aikaa, YTOt kehittävät opiskelutekniikkaa ja -valmiuksia. YTO-opintojen tärkeänä tavoitteena on myös kehittää jatko-opintovalmiuksia ja elinikäisen oppimisen taitoja. YTOjen arvosana huomioidaan osana AMK-haun pisteytystä.
YTOt muodostuvat kolmesta tutkinnon osasta ja niiden osa-alueista, yhteensä 35 osaamispistettä (osp). Pakollisia opintoja on 26 osp ja valinnaisia opintoja 9 osp. Valinnaiset voi valita mistä tahansa ryhmästä. YTO-opintoja ovat esimerkiksi suomi, englanti, ruotsi, matematiikka, fysiikka ja kemia, yrittäjyys ja sekä kestävä kehitys.
Yhteiset opinnot on jaettu kolmeen ryhmään eli tutkinnon osaan:
- Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp
- Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 6 osp
- Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, 9 osp
YTOt Edukossa
YTO-opinnot suunnitellaan vastuuopettajan kanssa laadittaessa HOKSia eli henkilökohtaista osaamisen kehittämisen suunnitelmaa. Tavoitteena on, että opiskelija on saanut suoritettua kaikki pakolliset ja valinnaiset YTOt kahdessa vuodessa, mikäli ei ole suunniteltu etenemistä toisin. Jos opiskelijalla on aikaisempia opintoja joko lukiosta, ammatillisesta oppilaitoksesta tai esimerkiksi työkokemusta, on hänellä mahdollisuus hakea osaamisen tunnustamista (entistä hyväksilukua) tietyin reunaehdoin. Myös työkokemus tai harrastus on voinut jo tuoda tarvittavaa osaamista. Aikaisempaa osaamista kartoittavat opot ja nimetyt ostu-vastuuhenkilöt, jotka ovat kelpoisia YTO-opettajia.
Yhteisiä tutkinnon osia voidaan Edukossa suorittaa joko lähiopetuksena, verkossa tai hybriditoteutuksena (lähiopetus ja verkko). Oppivelvollisten pääsääntöinen YTOjen suoritustapa on lähiopetus, mutta erityisesti jatkuvan oppimisen ja oppisopimusopiskelijoiden kohdalla on tärkeää selvittää, mikä suoritustapa sopii heille parhaiten. Verkko-opinnot vaativat osallistujalta mm. riittävää tietoteknistä osaamista, itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja kykyä aikataulujen noudattamiseen. Erityisesti nyt koronan jälkeen lähiopetuksen arvostus on taas kasvanut! Tärkeää on, että jokaiselle opiskelijalle löytyy juuri hänelle sopivin tapa suorittaa YTO-opintoja.
YTO-tiimissä hyvä yhteishenki
YTO-tiimissä työskentelee noin 20 opettajaa, joiden esihenkilönä toimii Arja Snygg. Haastatellut YTO-opettajat kertoivat ylpeinä työskentelevänsä tavoitteellisessa ja kehityshakuisessa tiimissä, jossa saa kollegoilta tsemppiä ja tukea omaan työhön.
Tiimi kokee tekevänsä merkityksellistä ja tärkeää työtä opiskelijoiden opintojen etenemisen ja jatkoelämän kannalta. Esimerkiksi viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä ei ole pelkkää perusopetuksesta tuttua äidinkieltä, vaan paljon muuta: asiakaspalvelua, medialukutaitoa tai työnhaun prosessin käsittelyä. Tai Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen -osassa käsitellään yhteiskunnassa toimimista: miksi ja ketä äänestää, mitkä ovat kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Myös oman talouden suunnittelun merkitys tulee tutuksi.
YTO-opintoja sidotaan opiskelijan opiskelemaan alaan aina kun mahdollista. Esimerkiksi englannin kileen oppitunneilla opiskellaan autoalan sanastoa, matematiikassa lasketaan rakennusalan työkohteen mitoitusta ja ergonomiassa mietitään mitä kokin kannattaa huomioida omassa työssään.
Joskus YTO-opinnot ovat startti uuteen alkuun. Peruskoulu ei ehkä mennyt ihan nappiin, mutta YTOjen avulla voidaankin kuroa umpeen aikaisemmin syntyneitä eroja. Maahanmuuttajaopiskelijoille ytot ovat tärkeitä myös kielenoppimisenkin kannalta. Opettajat pitävät työtään merkityksellisenä: hyvät tuntikeskustelut, oppimisen kehityskaarten seuraaminen ja asennemuutoksen tai onnistuneen hyvinvoinnillisen elämänmuutoksen havaitseminen ovat syitä siihen, miksi yto-opettajat haluavat työtään tehdä.
Opettajat ovat myös huomanneet, että aikuisten ja nuorten opiskelu samassa ryhmässä on usein tasapainottavaa. Molemmilla on annettavaa toisilleen.
Edukossa pidetään hyvää huolta opiskelijoista ja toivotaan, ettei kukaan tipahda kelkasta. Tästä esimerkkinä Sanna-opettajan kertoma tarina, kun hän yritti viimeiseen asti saada opiskelijan innostumaan äidinkielen opiskelusta, mutta edes kilpajuoksu käytävällä ei saanut karkailevaa urheilullista nuorukaista pysymään oppitunneilla.
Kiitos YTO-opet ja Arja!
