Tarinoita

Etusivu  /  Oppimaan  /  Tarinoita

S2 tukee kielitaidon kehittymistä

Suomi toisena kielenä (S2) on yksi yhteisten tutkinnon osien (YTO) osa-alue. S2-opetus on tarkoitettu heille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai joilla on muutoin monikielinen tausta.

Maahanmuuttajataustainen hakija voi hakea Edukossa mihin tahansa ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnon osaan. Ammatillisen kielen kehittymisessä tukea tarvitseville S2-taustaisille hakijoille tarkoitetut koulutukset tunnetaan nimellä S2-tuetut koulutukset. Näissä koulutuksissa voit opiskella ammattia ja samalla vahvistaa ammatillisen suomen kielen taitoasi.
 
Edukossa S2-opetusta annetaan ammatillisen koulutuksen YTO-opinnoissa. Opinnoissa harjoitellaan tekstien tulkintaa ja tuottamista, vuorovaikutustilanteissa toimimista sekä kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtämistä ja niistä nauttimista. Koska ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan ammattia, S2-opetuksen tavoitteena on ensisijaisesti tukea opiskelijan kielitaidon kehittymistä, jotta muiden oppiaineiden opiskelu onnistuu.
 

Monikielisyys on rikkaus

Suomeen maahanmuuttajina tulevat eivät suinkaan ole kielitaidottomia. He saattavat puhua useita kieliä ja heillä voi olla paljon osaamista, jota ei aina tunnisteta. Monikielisestä taustasta on todettu olevan hyötyä myös muiden kielten opiskelussa. Heikko suomen kielen taito sulkee kuitenkin monia portteja.

Suomeen muuttaneet viisi nuorta naista ihmettelevät suomen kielen vaikeutta ja sitä, miten ylipäätään oppia puhumaan suomea oikein!

Syksyn aikana nämä viisi S2-opiskelijaa ovat opiskelleet suomen kielen lisäksi suomalaista kulttuuria, taidetta ja tietotekniikkaa. Kaikkien mielestä puolen vuoden opiskelujakso on liian lyhyt, ja he toivoisivat voivansa opiskella huomattavasti pidempään. Eikä voi ohittaa sitä tosiasiaa, että Suomessa on monia eri alueellisia murteita, joita pitäisi oppia tulkitsemaan. Opiskelijat ovat kuitenkin kokeneet murteet rikkautena – niin kuin varmasti me monet suomalaisetkin.

Opiskeluilmapiiri on ollut hyvä, opettajat osaavia, ja erityisen mukavaa on ollut tutustua Suomen lisäksi myös muihin kulttuureihin. Seuraavassa heidän mietteitään.

Inna Shapar saapui Suomeen Ukrainasta jo yhdeksän vuotta sitten. Suomessa hän avioitui, ja perheeseen on syntynyt kaksi lasta. Kotimaassaan Inna toimi ekonomistina.

Ennen opintojen aloittamista Edukossa hän kävi kielikurssilla ja opetteli suomea muun muassa TUVAssa suomalaisessa ryhmässä (TUVA = tutkintokoulutukseen valmentava koulutus). TUVAssa oli paljon nuoria aikuisia, joilla kaikilla oli oma murteensa, mikä teki kommunikoinnista melko haastavaa. S2-koulutuksessa opetellaan pääasiassa kuitenkin niin sanottua yleis- eli kirjakieltä. Lisäksi suomalaiset ovat melko vähäpuheisia, eikä puhuminen ole aina niin luontevaa ulkomaalaistaustaisten kanssa.

Opinnot Edukossa hän aloitti syksyllä 2025. Inna opiskelee lähihoitajaksi S2-opintoina eli hän opiskelee samalla suomen kieltä varmistaakseen töiden saannin valmistuttuaan. Opiskelu muiden maahanmuuttajataustaisten kanssa on ollut helpompaa, vaikka he eivät aina puhu hyvää suomea. Halu oppia on silti kova, ja puheen hitaampi tempo auttaa ymmärtämään kieltä paremmin heidän yrittäessään puhua suomeksi. Vertaistuki on erittäin tärkeää onnistumisen kokemuksille.

Nataliia Skorokhod tuli Suomeen kaksi ja puoli vuotta sitten niin ikään Ukrainasta. Hän aloitti työskentelyn hoiva-avustajana, mutta opiskelee nyt lähihoitajaksi Edukossa. Nataliialla on myös talousalan työtaustaa, ja kotimaassaan hän toimi talousosaston johtajana peräti 27 vuotta. Suomeen tultuaan hän asettui ensin Rovaniemelle, mutta tyttären saatua opiskelupaikan Xamkista Kouvolasta muutti myös hän tänne.
 
Nataliia kokee kotiutuneensa hyvin paikkakunnalle ja panostaa suomen kielen opiskeluun tosissaan. Hänen mielestään oiva keino oppia vierasta kieltä on lukea opiskeltavan kielen kirjallisuutta. Niin hän tekee myös suomen kielen kohdalla ja lainaakin usein suomenkielisiä kirjoja lukeakseen niitä.
 
Innan ja Nataliian mielestä asiat Suomessa ovat huomattavasti paremmin kuin heidän kotimaassaan. Esimerkkinä he mainitsevat vanhustenhoidon, joka on siellä aivan retuperällä verrattuna Suomeen. Erityisen hyvänä he pitävät sitä, että Suomessa vanhuksilla on tietotekniikan ansiosta mahdollisuus hoitaa asioitaan itse, sillä hoitajia on auttamatta liian vähän.
 
Farida Pekkalin on tullut Suomeen Thaimaasta ja asunut täällä nyt neljä vuotta. Farida valmistui alun perin hoiva-avustajaksi S2-toteutuksella, mutta jatkoi opintojaan ja opiskelee nyt lähihoitajaksi. Tavoitteenaan hän mainitsee oppia suomen kieli niin hyvin, että voi jatkaa opintojaan sairaanhoitajaksi – ehkä jopa pidemmällekin. Farida kokee olevansa ahkera ja motivoitunut oppimaan aina vain lisää edetäkseen ammatillisesti.
Veronika Sõmer opiskelee Edukossa merkonomiksi. Veronika tuli Suomeen viisi vuotta sitten Virosta perheensä kanssa miehensä töiden takia. Heillä on kaksi lasta, jotka yrittävät parhaansa mukaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikka Veronika tuli Suomeen Virosta, hänen äidinkielensä on venäjä. Eestin kieltä hän kuitenkin opiskeli asuessaan Virossa, ja hän kokee sen auttavan myös suomen kielen opiskelussa.
 
Alun perin Veronika opiskeli Lahdessa yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Suomalaisessa ryhmässä opiskelu oli hänen mielestään hankalaa, koska suomalaiset ovat usein vähäpuheisia ja ryhmässä opiskeli sekä koko ikänsä Suomessa kasvaneita teinejä että juuri Suomeen saapuneita maahanmuuttajia. Tasoerot ryhmissä vaikeuttivat oppimista. Muiden ulkomaalaisten kanssa suomen opiskelu on ollut hänen mielestään helpompaa.
 

Pakistanista Suomeen tullut Areej Shahid on asunut välillä myös Saudi-Arabiassa. Suomeen hän muutti miehensä kanssa. Mies on toiminut tutkijana ja opettajana LUT-yliopistossa jo vuodesta 2022 lähtien, ja hänen työpisteensä sijaitsee Kouvolassa Synergiakeskus Kohoassa.

Areej itse on toiminut alun perin englannin opettajana ja opiskelee nyt suomea merkonomiopintojensa ohessa. Suomessa hän on ehtinyt työskennellä muun muassa Hesburgerin keittiössä. Areej pitää hyvänä sitä, että kieltä on päässyt oppimaan käytännössä.

Suomessa parhaimpina asioina hän arvostaa kaunista, puhdasta luontoa sekä turvallista elinympäristöä. Areejin haaveena on joskus perustaa oma yritys kaupan tai ravintola-alalle. Hän uskoo, että aasialaisen ruoan kaupalle olisi paikkakunnalla kysyntää.

hae sivustolta